Jyväskylän KohtaamisPaikka täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Olen vuosien varrella yrittänyt selkeyttää ajatusta siitä, miten voisimme rakentaa tasapainoista yhteisöä. Olen palannut yhä uudelleen kolmeen näkökulmaan: up, in ja out. Nämä näkökulmat tarjoavat minulle tsekkauslistan, jolla yritän arvioida KohtaamisPaikkaa.
Up-sana
kuvaa suhdettamme Jumalaan. Pyhä Henki on tässä avain. Voimme tehdä tilaa Pyhälle Hengelle kun ylistämme yhdessä tai rukoilemme toistemme puolesta. Onko KohtaamisPaikkalaisilla tuore kokemus Jumalasta, kun he lähtevät jumalanpalveluksestamme tai kotiryhmästä?
In-sana
kuvaa puolestaan yhteyttä toinen toisiimme, olemme yhteisö. Tulevatko kaikki huomioiduiksi? Onko mukana olevilla kokemus kuulumisesta perheeseen, jossa kaikilla on oma paikka? Onko jokaisella mahdollisuus liittyä kotiryhmään, jossa voi jakaa elämäänsä toisten kanssa ja saada osakseen rukousta?
Out-sana
tarkoittaa avautumista ulospäin. Toivotammeko uudet ihmiset tervetulleiksi? Kutsuvatko vakiintuneet kävijät ystäviään KohtaamisPaikkaan? Käykö jumalanpalveluksissamme etsijöitä? Palvelemmeko niitä ihmisiä, jotka Jumala on antanut meidän ympärillemme?
On luonnollista, että joku näistä kolmesta näkökulmasta on yhteisössämme vahvin ja joku taas heikoin. Minun täytyy kysyä itseltäni samat kysymykset kuin koko yhteisöltä. Onko suhteeni Jumalaan läheinen (up)? Rakennanko yhteyttä toisiin (in)? Ystävystynkö ihmisten kanssa, jotka eivät ole vielä oppineet tuntemaan Jeesusta (out)?
Seurakunnan/yhteisön rakentaminen voi vaikuttaa haastavalta ja se voi olla sitä. Pohjimmiltaan se on kuitenkin yksinkertaista. Autamme ihmisiä yhteyteen Jeesuksen kanssa, olemme perhemäinen yhteisö ja olemme avoimia uusille. Nämä samat painotukset on löydettävissä alkuseurakunnan elämästä, Apt 2:42-47.
