Arkeeni kuuluu usein tilanne, jossa olen koulun käytävällä tai pihamaalla kyykyssä pienen ihmisen edessä. Tavoitan katsetta ja koetan löytää umpisolmun, kohdan, jossa on nyt apu tarpeen. Etsin sanoja sanattomalle harmitukselle, joka laittaa kolhimaan toisia, tai yritän seurata monipolviseksi saagaksi paisuvaa sanavirtaa sen alkulähteille avainsanoja pitkin tunnustellen.

Eilen töistä kotiin polkiessa vielä pyörittelin joitakin työajatuksia päässäni paikoilleen. Minua saatteli kirkas kevätaurinko, joka tuntui paistavan suoraan läpi kaikesta. Mieleen nousi raamatunpaikka, joka on ollut tärkeä nuoruudesta asti: Tutki minua, Jumala ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.  Ps 139:23 (KR 33/38)

Oli ihanaa ja helpottavaa oppia silloin nuorena, että Jumalan edessä olen ihan läpinäkyvä, me kaikki olemme. Hän näkee meidät selkeästi ja kirkkaasti. Hän paikallistaa vaivatta umpisolmut eikä sanojen puuttuminen haittaa vähääkään. Hän näkee kaiken ja todella katsoo meitä rakastavan Isän silmin. Enää ei ole syytä yrittää piiloutua, siitä Jeesus on pitänyt huolen.

Koko kotimatkan viivyin tässä totuudessa, että Jumala näkee läpi minut ja myös kaikki nuo pienet ihmiset, joita töissäni palvelen. Koko olemus siinä pyörää polkiessa vaan jotenkin asettui onnellisena Jumalan katseen alle. Siinä virkistyin ja mielestä alkoi nousta sanatonta iloa Jumalaa kohti. Ajattelin, että tähän tahdon jäädä.

Onhan se supersuurenmoinen asia, että meidät on oikeasti nähty!

Jumalalta ei voi salata mitään. Kaikki, mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili. Koska meillä siis on suuri ylipappi, joka on kulkenut läpi taivaiden, Jeesus, Jumalan Poika, pysykäämme tässä tunnustuksessa. Meidän ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin. Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme.

Hepr. 4:13-1613 (KR92)

Kirsi Jämsén

kirsi.jamsen@newwine.fi

Kirsi on Jukan vaimo, em. lasten (nyt jo aikuisten) äiti ja ammatiltaan luokanopettaja. Jyväskylän KohtaamisPaikassa hän toimii yhtenä KohtaamisRyhmän vetäjänä ja rukouspalvelijana. Tämä innostaa: Kun näkee tavallisten ihmisten palvelevan toisiaan Jumalan antamilla lahjoilla, niin että Jeesuksen luo on helpompi löytää.

Uutiskirjeen tilaaminen onnistui

Tapahtui virhe. Yritäthän uudelleen.

New Wine will use the information you provide on this form to be in touch with you and to provide updates and marketing.