Yksi New Winen arvoista on otsikoitu: Jumalan valtakunta – jo nyt ja ei kuitenkaan vielä. Sitä on sanoitettu seuraavasti: “Tahdomme julistaa hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta ja nähdä sen läsnäolosta kertovia ihmeitä ja merkkejä. Samalla ymmärrämme, että Jumalan valtakunta tulee lopullisesti ja kärsimys voitetaan vasta sitten, kun Jeesus tulee takaisin ja tekee kaiken uudeksi.”
Tätä aihetta haudutellessani huomasin facebookista oman seurakuntayhteisöni, Jyväskylän KohtaamisPaikan kutsun brunssikirkkoon. Kuvassa oli juhlasomistukseksi viriteltyjä ilmapalloja ja alla teksti: “Olit sitten täynnä intoa tai ihan puhki – olet tervetullut huomenna porukkaan! Yksin ei kannata jäädä!” Tarkempi silmäys paljasti, että osa kuvan ilmapalloista tosiaan oli puhki, kiikkuen kurttuisina pussukoina ehjien pallojen joukossa. Kutsu kuvineen hymyilytti, mutta samalla kosketti ja jotenkin puhui samaa asiaa, kuin mielessä muhinut blogitekstin aihe.
Noudatin kutsua ja menin minäkin brunssikirkkoon, mukanani nyyttärieväät, muki ja villasukat. KohtaamisPaikassa on tapana paitsi rukoilla toinen toistemme puolesta, myös kertoa rukousvastauksia. Onkin todella rohkaisevaa saada kuulla, miten Jumala on auttanut jotakuta meistä. Yhdelle meistä tullut vastaus voi olla kaikkien ilo, vastaus meille kaikille, muistutus Jumalan valtakunnan todellisuudesta meidän arkipäivämme keskellä. Se voi olla myös toivon merkki hänelle, joka kipeästi kaipaa Jumalan apua ja odottaa vastausta rukoukseensa.
Joidenkin ihmisten ja asioiden puolesta olemme rukoilleet pitkään, emmekä ole nähneet toivomaamme vastausta. Samaan aikaan keskellämme onkin heitä, joiden kanssa riemuitsemme Jumalan ihmeestä, juuri ajallaan tulleesta avusta ja heitä, joiden kanssa jatkamme rukoilemista, edelleen odotamme Jumalan apua kipeän asian tai sairauden keskellä. Saman pöydän ääressä on yhtä aikaa totta ilo Jumalan ihmeistä sekä tosiasia, että kipu ja ahdinko oikeasti satuttavat monia meistä, ehkä pitkäänkin mukana kulkien. Mietin, että tällaistahan yhdessäolomme siellä seurakunnan keskellä juuri on: Jumalan valtakunta – jo nyt ja ei kuitenkaan vielä.
Eteneekö matkamme tällä hetkellä inhimilliseltä näkökannalta katsottuna ontuen vai tanssahdellen, ei estä meitä tulemasta yhteen. Kuulumme joukkoon. Olemme koolla kohtaamassa Jumalaa, ylistämässä Häntä ja kuuntelemassa Hänen sanaansa. Olemme yhdessä tarttumassa Hänen lupaukseensa olla kanssamme kaikki päivät. Jeesus itse on kiintopisteemme. Meillä on rukouksen mahdollisuus odottaa Herramme puuttuvan voimallaan asioihin juuri nyt. Ja voimme luottaa siihen, että kerran Hän tulee ja puuttuu jokaiseen asiaan niin perusteellisesti, ettei mikään enää jää ennalleen, ja kaiken kivun on irrotettava otteensa meistä lopullisesti.