Leikkijunan vaunujen magneetit tarttuvat itsestään toisiinsa tarpeeksi lähelle päästyään. Paitsi joskus. Toinen vaunu saattaakin työntää toista pois ilman kosketusta, kuin taikavoimalla. Lapsi voi ihmetellä sitä. Ja sitäkin, kun ympäri kääntäessä vaunun toinen pää tarttuu silti kiinni. Todellinen syy häntä tuskin kiinnostaa – ja kouluhan sen kertookin aikanaan, miten magneettien erimerkkiset navat vetävät toisiaan puoleensa, ja samanmerkkiset hylkivät.
Meillä ihmisillä tuntuu olevan pinnan alla samantapaisia magneetteja. Niiden vaikutukset näkyvät keskinäisissä suhteissamme. Kun pitäisi löytyä yhteys, mutta tuleekin hyljintää, ovat magneetit ikään kuin keskenään väärin päin.
Jeesus vetää ihmisiä puoleensa rakkaudellaan, magneetin tavoin. Ja itse asiassa, mitä lähemmäs tai syvemmälle päästämme Hänet, sitä vaikeampaa onkin olla rakastumatta Häneen enemmän. Elämästä tulee yhä merkityksellisempää ja siunatumpaa. Magneetit ovat silloin oikein päin ja vetävät yhteen, joskin sydämissä lelujunaa hitaammin.
Mutta usein tuntuu kuin magneetit eivät Jumalasuhteen alueella olisikaan oikein päin. Joskus me ihmiset jopa etsimme sitä, kuinka etäällä Hänestä voisimme elellä ilman että magneettivoima hiipuisi kokonaan. Toimivaa suhdetta emme silloin osaa kaivata, vaikka aivan eksyksiinkään emme haluaisi.
Arvaamme kyllä, ettei Jumala ole se, jonka magneetti on väärin päin – eihän Jeesus olisi muuten tullut tänne opettamaan meitä ja peräti kuolemaan minun ja kaikkien muiden puolesta. Magneetin täytyy siis olla jotenkin vinksallaan meidän ihmisten sydämissä.
Miksi sitten sydämen magneetti menee sellaiseen asentoon? – Moni meistähän on uskoon tullessaan tietoisestikin päättänyt kiinnittää magneettinsa oikein päin ja antaa koko elämänsä Jumalalle.
Olemme vajavaisia. Aika monikin asia pystyy kasvamaan mielessämme ja elämässämme niin suureksi, että se kampeaa sydämen magneettia uuteen suuntaan. Ja ellei niin muuten kävisikään, sielunvihollinen etsii heikot kohtamme ja vipuaa niihin nojaten magneettiamme kääntääkseen sen nurin. Yksi niistä pettävistä kohdistamme on ylpeys – sekä tiedostettu että se tiedostamaton muoto. Omaakin kokemusta taitaa olla molemmista.
Muuan Youtubessa puhuva, Jumalaa rakastava kristitty kertoi, miten hänelle tuli tavaksi pyytää Jumalaa opettamaan hänelle nöyryyttä. Jo sen pyytäminenkin on omiaan pehmentämään ylpeyttämme, jos sitä on – ja ellei ole, niin pyytäminen onkin helppoa 🙂
Tuo rukous ja siihen tulevat vastaukset kykenevät selvästi korjaamaan sydäntemme magneetin asentoa. Se auttaa meitä. Suhteet vahvistuvat niin ihmisten kuin Jumalankin kanssa. Ja Jumala pääsee siunaamaan elämäämme vahvemmin, kun omat mielihalut ja tarve kontrolloida itse omaa elämää alkavat väistyä pois tieltä. Vapaudumme ja ilahdumme, paineemme hellittävät ja Pyhälle Hengelle tarjoutuu tilaisuus tehdä hedelmää kantavaa työtään syvemmälläkin, luonteemme alueella.
Kokemusta saisi olla enemmän, mutta vähäinenkin alkaa koukuttaa. Käytännössä magneettia ohjasikin väärään suuntaan joku paha väärinkäsitys tai epäilys Jumalan meitä jokaista kohtaan tuntemasta syvästä ja henkilökohtaisesta rakkaudesta. Youtube-puhujan rukoustapa ja Jumalan rakastavien, sisintämme korjaavien vastausten kuulostelu ovatkin parasta ’magneettiterapiaa’!